Tanskandoggi 5/1999
Minä sain vielä yhden mahdollisuuden...
Tanskandoggi 1/2000
Ensinnäkin suuri KIITOS kaikille toimikunnassa mukana oleville ja
erityisesti Vainionpää Sarille ihanasta koirasta sekä arvokkaasta työstä
näiden eläinten eteen. Omalta osaltamme olemme olleet tyytyväisiä niin
tiedonsaantiin, opastukseen kuin koiraankin.
Elämä
koiran kanssa on sujunut varsin hyvin; uskon ja toivon, että myös hän on
samaa mieltä. Vaikka ukko on vanha (yli 7 v.), on hän vielä myös vireä.
Mielenkiintoa riittää edelleen niin lumipallojen perässä juoksemiseen,
narttujen kanssa leikkimiseen kuin ruuan varastamiseenkin ...
Erityisesti joulu tuntui koiralle kovin mieluiselta ajalta,
idioottimainen isäntäpari kun jätti joulutortut ja piparkakkutalot
pöydille pölyyntymään, pitihän ne pelastaa parempiin suihin. Tästä
toisin seurasi vähän ongelmiakin, vanhan vatsa ei oikein sietänyt
leivonnaisia ja hetken nautinto kostautui parin päivän ripulina.
Koiran puolustukseksi on kerrottava, että kyllä hänellä on myös ihmisiä
miellyttäviäkin harrastuksia, kuten isännän etsiminen. "Iskä" ei pääse
niin piiloon edes pelastuskoiraradalla, etteikö koira häntä löytäisi !
Aika yllättävä piirre dogissa mielestämme, sillä narttumme elämässä
ainoat todella tärkeät asiat ovat syöminen ja huilaaminen - kuka jaksaa
välittää siitä, missä omistajat kulkevat ? Joka tapauksessa koiran
etsimisinto on ainakin merkki liikuttavasta kiintymyksestä isäntään,
jonka on tuntenut vasta puolisen vuotta. Ukko istuu usein myös oven
takana uikuttamassa, kun "iskä" lähtee töihin ja muulloin seuraa
isäntäänsä kuin varjo siitä huolimatta, että minä ruokin ja ulkoilutan
koirat paljon useammin kuin mieheni. On se niin väärin...
Lopuksi vielä uudestaan kiitokset ja hyvän talven toivotukset niin
koirille kun omistajillekin !!!
Terveisin koko perhe
Tanskandoggi 1/2001
Faro tuli meille Heinäkuussa -99 rescue-koirana. Sen
menneisyydestä ei ole juuri muuta tietoa kuin se, että on syntynyt
Venäjällä v.-92 ja ollut ennen meitä n. 5-6 kodissa. Ennestään meillä
oli 2-vuotias narttu ja pariskunta ystävystyi helposti, eikä ongelmia
ole ollut myöhemminkään. Faro herrasmiehenä tekee aina niin kuin naiset
tahtovat.
Tullessaan Faro oli melko heikossa kunnossa; laiha ja täysin lihakseton.
Onneksemme se innostui uimisesta ja erilaista leikeistä niin paljon,
että kuntoutui pian ja sai samalla takaisin iloisuutensa.
Mielenterveyttä toivat varmasti myös lukemattomat kepposet, bravuurina
pöydän ns. siivoaminen ruuista ja varsinkin erilaisista leivonnaisista.
Kerrankin se piilotti kielensä alle neljä kokonaista joulutorttua ja
yritti sitten vähin äänin hipsiä piiloon mussuttamaan niitä...
Kerran taas lenkillä ollessamme ajattelimme käydä nopeasti kioskissa ja
jätimme koirat kiinni ulkopuolelle, n. minuutin päästä ulos tullessamme
Faro oli täyttä päätä jyrsimässä omaa hihnaansa poikki - muitten hihnat
se oli katkaissut jo ! Viime aikoina Faro on hieman rauhoittunut, tullut
laiskemmaksi ja kärsinyt pissavaivoistakin., Faron kuulo on tullut
hieman "valikoivaksi", mutta sillähän ei välttämättä ole mitään
tekemistä iän kanssa...
Kaiken kaikkiaan Faro on ollut erinomaisen älykäs, miellyttävä ja
persoonallinen ystävä, joka on kasvattanut meidät ainakin paljon
kärsivällisemmiksi koiranomistajiksi !!
Takaisin
